Ohjelmoinnista eli koodaamisesta on puhuttu julkisuudessa viime vuosina paljon, etenkin ohjelmoinnin tehtyä vahvaa tuloaan peruskouluihin uuden opetussuunnitelman myötä. Ei kuitenkaan ole olemassa yhtä ”oikeaa tapaa” ohjelmoida, ja erilaisia ohjelmointikieliä ja -alustoja on satoja, jollei jopa tuhansia erilaisia.
Seuraavassa käymme lyhyesti läpi aakkosjärjestyksessä niistä tärkeimpiä ja yleisimpiä.
Assembly
Assembly on lähellä niin sanottua konekieltä, jota esimerkiksi mikroprosessori ymmärtää suoraan. Assemblyä voidaankin kutsua symboliseksi konekieleksi. Kyseessä on varsin vaikea kieli, joskin sen käskyt on melko helppo oppia. Assembly-kääntäjät ovat keskenään hyvin erilaisia, ja erilaisille prosessoreille on omat assembly-ohjelmansa. Kokonaisia ohjelmia koodataan hyvin harvoin tällä kielellä, mutta sitä voidaan käyttää osana ns. korkeamman tason kielissä.
BASIC
Tässä esittelyssä BASIC edustaa ikämiessarjaa, sillä se sai alkunsa jo vuonna 1964. Siitä on myöhemmin kehittynyt lukuisia erilaisia ”murteita” ja sen vaikutus moniin moderneihin ohjelmointikieliin – kuten vaikkapa Microsoftin kehittämään Visual Basiciin – on valtaisa. Vaikka kielen nykyversiot ovat varsin kehittyneitä, on BASIC johdannaisineen saanut runsaasti kritiikkiä sen takia, että se opettaa käyttäjänsä tekemään melko ”sotkuista” koodia.
C
C on niin ikään varsin vanha kieli, mutta myöhempien johdannaistensa (esim. C#, C++ ja Java) ansiosta se elää yhä vahvasti. C-kieli on varsin yksinkertainen ydinkieli, joka käyttää keskeisiltä toiminnoiltaan hyväkseen myös ns. kirjastoja. C++-kieli on esimerkiksi suurimman osan käyttöjärjestelmien ja pelien taustalla. Toisin kuin alkuperäinen C, tukee C++ useita nimiavaruuksia. C# puolestaan on Microsoftin 2000-luvun alussa kehittämä kieli, joka on kehitetty yhtiön. NET -ohjelmistokomponenttikirjastoa varten. Kielessä ja sen kääntäjässä on useita toimintoja, joilla pyritään vähentämään ohjelmointivirheitä.
Go
Go on Googlen kehittämä kieli, jonka on noussut nopeasti käytetyimpien ohjelmointikielien joukkoon. Sen yksistä tunnusmerkeistä on nk. olioparadigma, ja sen lähestymistapa eroaa suuresti useimmista muista ”isoista” ohjelmointikielistä, joskin kokeneemmat tekijät huomaavat selkeän sukulaisuuden C-kieleen. Valttikorttina on myös yksinkertaisuus ja turhien ominaisuuksien karsiminen minimiin – tämä on ollut koko Go-projektin lähtökohta alusta alkaen.
Java
Java on Sun Microsystemsin alkujaan, Oraclen nykisin kehittämä kieli – ja itse asiassa paljon muutakin. Java-kieltä on käytetty hyväksi tätä nykyä monissa erilaisissa yhteyksissä, kuten matkapuhelimissa. Alkujaan se oli kuitenkin suunniteltu erityisesti www-sivuille luoduille applet-sovelmille. Kieliopiltaan se muistuttaa läheisesti C++:aa ja sen oppimista pidetään verrattain helppona. Lisäksi Javan suurena etuna on sen riippumattomuus laitteistosta. Javaan on kuitenkin kohdistunut paljon kritiikkiä sen luomien tietoturva-aukkojen ansiosta. Yleisesti Java on myös melko hidas.
Pascal
Pascal on sittemmin tullut C-kielen ja Turbo Pascalin syrjäyttämäksi, mutta 60- ja 70-lukujen vaihteessa kehitetyn kielen kulta-aika jatkui vielä pitkälle 90-luvulle. Alkujaan se oli ns. proseduraalinen ohjelmointikieli ja hyvin suosittu juuri opetuskäytössä. Nykyisin laajalti käytetään Pascalin jälkeläisistä Object Pascalia, jonka murre Delphi puolestaan on.
Perl
C-kielen rakenteelle paljon velkaa oleva, 80-luvun lopulla luotu Perl on helppoutensa ansiosta usein suositeltu proseduraalinen kieli koodaamisen opetteluun. Se on erittäin suosittu Unix-ylläpitäjien ja toisaalta myös www-ohjelmoijien parissa. Perlin osaajille on paljon työmahdollisuuksia, ja sen avulla juuri Suomessa tapahtuu paljon ohjelmistotuotantoa.
PHP
PHP muistuttaa hyvin läheisesti monilta osiltaan Perliä. Sen yksi iso vahvuus on sen joustavuus – PHP:ta voi soveltaa moniin eri käyttöjärjestelmiin ja alustoihin. Krtiikkiä PHP on saanut haavoittuvuuksille alttiin tietoturvan takia. Kritiikkiin aihetta on antanut myös PHP:n hitaus, ja sen heikkoudet tulevat esiin suurten tietomäärien kanssa. Vuonna 1995 päivänvalon nähnyt kieli oli suosionsa huipulla, mutta sen käyttö on sittemmin vähentynyt hieman. PHP:ta taitaville koodareille on kuitenkin edelleen paljon kysyntää, ja kielen osaaminen avaa ovia työelämään. Monet bloggaajat käyttävät WordPress-sivustoja näyttääkseen mielenkiintoisia tuotteita ja uutisia, kuten byalejandra.es
Python
Python on varsin monipuolinen ohjelmointikieli, ja se kuuluu niiden kielten joukkoon, joita suositellaan usein koodaamisen opettelua aloitteleville – sen helppous perustuu pitkälti selkeään syntaksiin eli ”lauserakenteisiin”. Pythonin käyttö verkkosivustoilla on lisääntynyt viime vuosina nopeasti, ja myös tämän kielen taitajille on tarjolla runsaasti työmahdollisuuksia. Pythonin hyviä puolia verrannollisen helppouden ohella on myös sen nopeus varsinkin kehitysvaiheessa. Avoimen lähdekoodin avulla kehitetty tulkki ja kirjastot sallivat myös kaupallisen käytön.
Ruby
Japanilaisen Yukihiro Matsumoton vuonna 1995 julkaisema Ruby on oliopohjainen ohjelmointikieli, johon moni on siirtynyt Pythonista. Rubyyn pohjautuu myös tunnettu Ruby on Rails -ohjelmistokehys. Rails on tarkoitettu nimenomaisesti WWW-sovellusten luomiseen, ja Suomessa toimii poikkeuksellisen laaja Rails-yhteisö. Suomessa Ruby ja Rails ovat saaneet paljon julkisuutta Linda Liukkaan lapsille suunnatun Hello Ruby -kirjan myötä.
Mikä ohjelmointikieli tulisi valita?
Jo yllä olevasta listauksesta huomataan, että koodaamista voi harrastaa useilla eri kielillä. Mutta milloin tulisi käyttää mitäkin? Tämä kysymys on niin laaja, ettei siihen ole antaa lyhyttä vastausta. Erityisen tärkeää on kuitenkin varmistaa, että mikä kieli toteutustavaksi valitaankaan, on toteutuksesta vastaavien osapuolien tunnettava se läpikotaisin. Näin varmistetaan, että kielen mahdollisuudet ja rajoitteet on otettu toteutuksessa huomioon.
Jos tarkoituksena on rakentaa sovellus iPhonelle, kannattaa ohjelmointikieleksi valita Swift, jolla homma onnistuu nopeammin ja helpommin kuin muilla kielillä. iPhonen valmistajan, Applen, kehittämä Delphi Object Pascal -kieli on puolestaan niin ikään näppärä valinta älypuhelinsovellusten luomiseen. PHP on puolestaan yksi nettisivujen yleisimmistä ohjelmointikielistä ja sen avulla onkin rakennettu ei enempää eikä vähempää kuin esimerkiksi Facebook ja Wikipedia. Se saattaa siis ongelmallisuudestaan huolimatta soveltua myös omiin nettisivustotarpeisiisi.
Entäpä jos haluaa toteuttaa pelin, joka toimii selaimessa, eikä erillisenä sovelluksena? No, silloin käytetään hiukan erilaisia ohjelmointikieliä ja/tai lisäosia. Useilla netin pelisivustoilla, joita löytyy esimerkiksi kasinonetti.com-sivustolta listattuna, on tarjolla pelattavaa suoraan selaimessa. Tällöin pelaaja saattaa joutua asentamaan lisäosia, esimerkiksi Adoben Flashin, jolla pelin saa pyörimään selaimessa. Nykyisin pelit voidaan kuitenkin toteuttaa myös JavaScript-kieltä ja HTML5-kuvauskieltä käyttäen. Kasinonetti.comin listaamilta kasinoilta löytyy monia tyylikkäästi selaimessa – lisäosilla tai ilman – pyöriviä pelejä, mutta graafisesti raskaampien pelien toteuttaminen suoraan selaimessa ei ole välttämättä mielekästä.
Mikä kieli on kaikkein suosituin?
On vaikea sanoa, mikä esitellyistä ohjelmointikielistä on kaikkein suosituin ja käytetyin, mutta kärjessä kuitenkin ovat Python, Java ja C johdannaisineen. Myös PHP:n suosio on varsin suurta. Kun katsotaan työmahdollisuuksia, on C edelleen Pythonin edellä. Toisaalta esimerkiksi verkkosivuilla käytetty HTML on tietysti läsnä kaikkialla verkossa, mutta sen laskemisesta varsinaiseksi ohjelmointikieleksi ei ole konsensusta. Mikäli harkitsee työuraa koodarina, on kuitenkin jossakin vaiheessa opeteltava uusi kieli sen ensimmäisenä opetellun jälkeen.